Jokapäiväisessä, henkilökohtaisessa käytössä itselläni on Facebook, Instagram, Messenger, WhatsApp  ja LinkedIn. Tässä tehtävässä tutustun itselleni vieraampaan sosiaalisen median sovellukseen; Twitteriin.

Olen kirjautunut Twitteriin kuukausia sitten, mutta en ole käyttänyt sitä kertaakaan sen jälkeen. Muun muassa yhdistystoiminnassa Twitter on nopea ja tehokas tapa yksittäisen henkilön tai yhdistyksen taholta laajan yleisön tiedottamiseen ja mielipiteiden jakamiseen. Yhtenä esimerkkinä löysin Tehyn ja Milla-Riikka Rytkösen, joka on hyvin ahkera twiittaaja ja mielipidevaikuttaja. Twiittaus on levinnyt koko maailman käyttöön, ulkomaisen politiikan puolella Donald Trump on ehkä yksi tunnetuimmista twiittaajista. Tämän hetken suosituimmaksi aiheeksi nousee COVID-19, joka kiinnostaa itseänikin sote-puolen työntekijänä. Hakusanalla hakemalla pääsee valitsemaan joko yksittäisten henkilöiden twiittauksia tai voi valita esimerkiksi THL:n, jota seurata ja saada syötteeseensä valitut twiitit. Myös työnantajallani on konserniviestinnän ylläpitämä Twitter-sivusto, jonka viestintää pidän luotettavana.

Työssä ja yhdistystoiminnassa olen käyttänyt Facebookia, lähinnä kevyeen tiedottamiseen ja mainostamiseen. Facebook on mielenkiintoinen. Siitä näkee kuinka monta klikkausta mikäkin julkaisu on saanut ja sen mukaan julkaisija pystyy seuraamaan ja muokkaamaan aiheita, jotka lukijoita kiinnostaa. Facebook on myös kevyt lähestymistapa laajalle, heterogeeniselle ihmisjoukolle. Kommentointi on melko vapaata. Kommentteja lukiessa julkaisija pystyy havaitsemaan, mikä ihmisiä kiinnostaa. Jos käytössä on julkiset sivut, täytyy osata suodattaa trollit pois. Suljettu ryhmä on siinä mielessä mukavampi, että sen kautta voidaan esimerkiksi ottaa ilmoittautumisia tapahtumiin ja tiedottaa yksityisemmistä asioista.